Australian tulimeren kuuma uutisointi

Helsingin Sanomat uutisoi Australian ilmastopolitiikasta ja kauden 2019-2020 maastopaloista taas kerran. Ja taas kerran historian unohtaen ja faktoja valikoivasti luetellen. Kerrataan vielä kerran mitä Australiassa oikein tapahtui kautena 2019-2020 ja miten nämä palot vertautuvat historiaan.

Syyskuusta 2019 maaliskuuhun 2020 roihunneissa paloissa kuoli 34 ihmistä. Palot tuhosivat lähes 19 miljoonaa hehtaaria metsää ja maata, noin 3 500 kotia, tuhansia rakennuksia sekä tappoivat jopa miljardi eläintä. Vakuutusyhtiöille maastopalot maksoivat noin 1,9 miljardia Australian dollaria eli noin 1,2 miljardin euroa. Historiallisen suuresta katastrofista toivutaan yhä.

Näin siis Helsingin sanomien mukaan. Mutta miten historiallisesta kaudesta oikein oli kyse?

19 miljoonaa hehtaaria kuulostaa suurelta määrältä. Uutisesta jää hieman epäselväksi tarkoitetaanko todella metsää vai yleisesti maastoa – muista lähteistä selviää, että 19 miljoonalla hehtaarilla tarkoitetaan kauden 2019-2020 koko palanutta pinta-alaa, ei siis pelkästään varsinaista metsää. Suurin osa Australian paloista kohdistuu maastoon yleisesti – puska- ja ruohikkopalot polttavat maastoa huomattavia määriä joka vuosi – ja paljon suurempia alueita kuin metsää. Ja niin myös kautena 2019-2020.

Onneksi saatavilla on hyviä satelliittipohjaisia aineistoja, josta palojen määrän kehittymistä on helppoa analysoida. Helpoimmin käytettävä aineisto löytyy osoitteesta globalfiredata.org. Aineisto perustuu tutkimukseen Giglio et al 2013 ja itse aineiston takana on NASAn satelliittidata useita eri instrumenttejä yhdistäen. Tällä hetkellä sivusto tarjoaa globaalin palaneen pinta-alan datan vuosille 1997-2016. Kautta 2019-2020 ei tästä lähteestä vielä löydy, mutta vanhempi data antaa mahdollisuuden asettaa tiedon oikeisiin mittasuhteisiin.

Katsotaan mitä vuosien 1997-2016 palodata kertoo:

Palaneen maaston määrä Australiassa vuosina 1997-2016. Lähde: globalfiredata.org.

Kuvasta nähdään, että Australiassa paloi vuosina 1997-2016 maastoa välillä 18.2 miljoonaa hehtaaria (2010) ja 94.6 miljoonaa hehtaaria (2001). Keskimäärin maastoa paloi tänä aikavälinä 52.9 miljoonaa hehtaaria. Siis huomattavan paljon. Kuvasta nähdään myös, että palaneen alueen trendi on ollut tällä aikavälillä laskeva. Palojen määrä ei siis ole kasvanut, vaikka uutisista voisi kuvitella jotain päinvastaista.

Giglio et al 2013 -tutkimus antaa myös kuvan siitä miten palot esiintyvät Australiassa vuosittain.

Palanut pinta-ala prosentteina vuosittain. Lähde Giglio et al Supplemental-materiaali

Kuvasta nähdään, että maastopalot ovat Australiassa koko mantereen kattava ongelma. Paloja on vähän lähinnä vain mantereen hyvin kuivilla alueilla, joilla on yksinkertaisesti vähän mitään palavaa. Pohjoisessa (pitkälti metsäinen) alue palaa käytännössä joka vuosi – ja ilman sen ihmeellisempää uutisointia.

Giglion data kertoo vain palaneen maaston määrän; mutta eihän tämä kerro mitään palaneesta metsästä? Ei kerrokaan ja edellä mainitusta lähteestä ei tämän tarkemmin asiaan pääse pureutumaan. Satelliitti ei helpolla erota palanutta maastoa palaneesta metsästä ilman syvällistä analyysiä mihin palot ovat kohdistuneet.

Palaneen metsän määrästä löytyy kuitenkin muita lähteitä. Australian maatalousministeriö on julkaissut viiden vuoden välein raportin, josta on nähtävissä mm. vuosittain palaneen metsän määrä. Viimeisin tällainen raportti on julkaistu vuonna 2018 ja kattaa vuodet 2011-2016.

Vuosittain palaneen metsän määrä Australiassa. Miljoonia hehtaareita.

Hetkinen. Helsingin Sanomien uutinen kertoi kauden 2019-2020 palaneen metsän määrän (19 miljoonaa hehtaaria) olevan historiallisen suuri – eikös näin olekaan? No ei. Kausina 2011-2016 paloi metsää noin 15-27 miljoonaa hehtaaria joka vuosi.

Aikaisempi raportti vuodelta 2008 kertoi vuosina 2001-2006 palaneen keskimäärin 24.7 miljoonaa hehtaaria metsää. Keskimäärin 15.7% Australian metsistä paloi joka vuosi. Eli kun asetetaan kausi 2019-2020 oikeaan kontekstiin, niin palot olivat jopa keskimääräistä vähäisemmät.

Eli valitettavasti ilmastonmuutoksen nimissä Helsingin Sanomat syyllistyvät jälleen kerran vahvaan liioitteluun ja väitteisiin, joilla ei ole kerrassaan mitään totuusarvoa.

Faktantarkistus:

  • Väite: Kauden 2019-2020 metsäpalot Australiassa olivat historiallisen suuret
  • Fakta: Väite ei pidä paikkansa.

Ja jos palataan Helsingin Sanomien uutisen johdantoon:

Toistuvista luonnonkatastrofeista huolimatta Australian ilmastotavoitteet ovat teollisuusmaiden heikoimpia. Noin vuosi sitten historialliset maastopalot nostivat ilmastonmuutoksen keskusteluun, mutta muuttuiko lopulta mikään?

Helsingin Sanomat

Voidaan kysyä miksi pitäisi? Australiassa on palanut aina, eikä “ilmastonmuutoksen” vaikutuksesta palamiseen ole minkäänlaista näyttöä. Mikään politiikkaan liittyvä muutos ei lopeta näitä paloja. Niitä voidaan hallita vain riittävillä ennakoivilla poltoilla, jotta palavaa massaa ei pääse kertymään liikaa.

Tarkempi analyysi englanniksi sekä yksityiskohtaiset lähdeviitteet:

Australian Bushfire Season 2019-2020 – Severity, reasons and conclusions

2 thoughts on “Australian tulimeren kuuma uutisointi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s