Ilta-Sanomat uutisoi 14.5.2019 (kaksi vuotta myöhässä) Kaspianmeren pinnan hälyyttävästä laskusta, syynä mikäs muukaan kuin ilmastonmuutos: “Ilmastonmuutos aiheuttaa Kaspianmeren altaassa hyvin nopeaa haihtumista, kertoo meribiologi Elnur Safarov. “
Uutinen perustuu AGU:ssa 21.6.2017 julkaistuun tiedeartikkeliin “Long‐term Caspian Sea level change” (1) ja tuolloin vuonna 2017 on asiasta uutisoinut jo mm. Tekniikan Maailma.
Artikkelissa on käsitelty Kaspian meren pinnan vaihtelua eri tekijöistä johtuen. Koska Kaspianmerellä ei ole lainkaan laskujokia, vaikuttaa pintaan käytännössä kaksi asiaa: Kaspianmereen laskevien jokien virtaama (josta Volga edustaa 80-90%:ia) sekä veden haihdunta. Haihduntaan liittyvät tiedot perustuvat artikkelissa täysin ilmastomalleihin, ei todellisiin mittauksiin haihdunnasta.
Ilta-Sanomien uutinen ei mainitse sanallakaan laskujokien virtaaman vaikutusta vaan antaa ymmärtää pinnan laskun johtuvan pelkästään haihdunnan kasvusta. Samasta tiedeartikkelista tehty Tekniikan maailman uutinen mainitsee myös muut esille tuodut tekijät: “Vedenpinnan laskusta noin puolet johtuu haihtumisesta, ja toinen puolikas sademäärien ja jokien virtaamien muutoksesta, tutkijat sanovat. Haihtuminen johtuu puolestaan lähes kokonaan lämpötilojen noususta.”
Eli toisin kuin Ilta-Sanomat antaa ymmärtää – jättämällä Kaspianmereen virtaavien jokien virtaamien muutokset mainitsematta – on artikkelin perusteella vain puolet veden pinnan laskusta haihdunnan aiheuttamaa.
Se minkä Ilta-Sanomat jättää myös mainitsematta on ajankohta, jolloin pinta on laskenut. IS:ää lukemalla voisi tehdä johtopäätöksen, että pinnan lasku olisi jo pitkäaikainen ongelma; mutta ei: Kaspianmeren pinta nousi jyrkästi (13cm/vuosi) vuosina 1976-1996 – siis aikana, jolloin “ilmastonmuutoksen” piti jo ilmastomallien ennusten mukaan vaikuttaa. Mutta toisaalta kun katsotaan taaksepäin historiaan, on pinta laskenut jyrkästi 1930-luvulta vuoteen 1976 – aikana, jolloin ilmastonmuutoksen ei teorioiden mukaan vielä pitänyt vaikuttaa.
Mutta entä vuoden 1996 jälkeen? Tällöin täytyy palata paikallisiin lämpötiloihin: Artikkelin mukaan haihdunta olisi lisääntynyt lämpötilanmuutoksen vuoksi. Eli lämpötilojen olisi pitänyt nousta, jotta väite olisi järkevällä pohjalla. Lämpötilojen mittaaminen onkin helpompaa kuin haihdunnan, joten katsotaan mitä mittarit näyttävät.
Kaspianmeren ympäristöstä löytyy useita mittausasemia, joilta on saatavissa pitkäaikainen mittaussarja. Data on saatavilla NASAn sivustoilta (2).
Asemat ovat:
Mitä edellisistä asemadatoista voidaan havaita? Ne eivät korreloi aikaisemmin esitettyjen Kaspianmeren pintamuutosten kanssa lainkaan. Yhdelläkään noista asemista ei löydy vuoden 1996 jälkeen lämpenemistä, eikä etenkään sellaista lämpenemistä, joka selittäisi näin suuret haihdunnan muutokset. Mikä tämän sitten selittää, jos eivät lämpötilat? Pilvisyysmuutokset sekä jokien virtaamien muutokset.
Tästä aiheesta löytyykin erittäin hyvä paperi Arpe et al 2013 (3). Tässä on käsitelty kattavasti eri tekijöitä ja mallinnettu kunkin osuus.
Kuvassa OBS tarkoittaa havaittua pinnanvaihtelua. VOon on arvioitu pinnanvaihtelu laskemalla pelkästää Volgan virtaamasta. V+CS esittää arviota Volgan virtaaman sekä lasketun haihdunnan vaikutuksesta. +UR lisää laskentaan Ural-joen ja +SW muut pienemmät joet.
Eli tämänkin mukaan suurin yksittäinen tekijä on Volga-joen virtaama. Haihdunnan muutokset seuraavana. Ja kun tätä Arten paperia lukee, niin suurin tekijä haihdunnan muutokseen on lyhytaaltoisen auringon säteilyn vaikutus – eli käytännössä pilvisyys.
Jos mennään lisäksi tarkastelemaan virtaamia, niin näihin vaikuttaa merkittävästi myös maanviljelyn kehitys. Aral-järven kohtalon tiedämme – ja tämä kohtalo ei ole seurausta ilmastonmuutoksesta vaan Aral-järveen laskevien vesien käyttäminen (lähinnä puuvillan) kasteluun. Ihmisen vaikutusta tämäkin, mutta aivan eri ongelma kuin ilmastonmuutos.
Faktojentarkistuksen näkökulmasta opimme seuraavaa:
- Ilta-sanomat
- Uutisoi aiheen 2 vuotta myöhässä ja kertomatta erittäin olennaiset ja taustoittavat faktat Kaspianmeren historiallisesta pinnanvaihtelusta
- Johtaa lukijaa pahasti harhaan jättämällä mainitsematta artikkelin kirjoittajan arvion, että vain puolet pinnanvaihtelusta johtuu haihdunnan muutoksista
- Itse paperi
- Ei perustele miksi pilvisyys Kaspian meren päällä olisi muuttunut nimenomaan ilmastonmuutoksen vuoksi
- Koska näin ei tehdä, ei mitään linkkiä ilmastonmuutokseen synny
- Muut paperit liittävät tämä muutokset ENSO-muutoksiin
Viitteet:
(1) Long‐term Caspian Sea level change – Chen – 2017 – Geophysical Research Letters
(2) https://data.giss.nasa.gov/gistemp/stdata/
(3) Arpe et al 2013: “Prediction of the Caspian Sea level using ECMWF seasonal forecasts and reanalysis”
Faktantarkistusblogi 